Työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä säädetään siitä, millä edellytyksillä henkilöä pidetään yrittäjänä työttömyysturvajärjestelmässä. Jos henkilö on yrittäjäasemassa, työ- ja elinkeinotoimisto lähtökohtaisesti arvioi onko yritystoiminta pää- vai sivutoimista (ks. yritystoiminnan kestoon liittyvät poikkeukset alta).

Yritystoiminta tai oma työ kestää enintään kahden viikon ajan

Enintään kahden viikon ajan kestävään yritystoimintaan (esim. lyhyt toimeksianto) ei tehdä arviointia yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuudesta. Jos toiminta kestää enintään kaksi viikkoa, ei siitä tarvitse ilmoittaa TE-toimistoon. Työttömyyskassaan tulee kuitenkin ilmoittaa myös lyhytkestoinen yritystoiminta ja siitä saadut tulot.

Yritystoiminta tai oma työ kestää yli kaksi viikkoa 

Yritystoiminnan tai oman työn pää- ja sivutoimisuutta ei arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana toiminnan aloittamisesta, jos se alkaa työttömänä ollessa 1.1.2018 tai sen jälkeen. Työnhakija voi saada mainitulta ajalta ansiopäivärahaa toiminnan estämättä. Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, jos työnhakijalla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä yli 300 euroa kuukaudessa. Lisätietoa sovitellusta päivärahasta täältä. 

Työnhakijan on ilmoitettava nykyistä vastaavasti yli kaksi viikkoa kestävän yritystoiminnan tai oman työn aloittamisesta työ- ja elinkeinotoimistolle. TE-toimisto arvioi neljän kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta yritystoiminnan tai oman työn pää- ja sivutoimisuuden kuten nykyisin. Jos toiminta katsotaan päätoimiseksi, työnhakijan oikeus ansiopäivärahaan päättyy. Jos toiminta on sivutoimista, hän voi edelleen saada ansiopäivärahaa. Ratkaisu pää- ja sivutoimisuudesta koskee vain neljän kuukauden jälkeistä aikaa, eikä sillä olisi takautuvaa vaikutusta.

Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka:

  1. on yrittäjän eläkelaissa tai maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu yrittäjä.

    Yrittäjän eläkelain mukaan yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Yrittäjiä voivat siis olla muutkin kuin yrityksen tai muun yhteisön kautta yritystoimintaa harjoittavat henkilöt.  Yritystoiminnaksi katsotaan siten esimerkiksi laskutusyhteisöjen kautta tapahtuva työllistyminen ja toimeksiannot, joita ei tehdä työsuhteessa.

    Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, jolla on YEL - tai MYEL – vakuutus (lukuun ottamatta apurahansaajia).

  2. Yrityksen osaomistaja.

    Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään taikka hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä taikka muutoin vastaava määräämisvalta.
    Osaomistajana pidetään myös henkilöä, joka ilman johtavaa asemaa työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään taikka hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta, osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräysvalta.

    Jos yritystoimintaa ei harjoiteta osakeyhtiön muodossa, osaomistajaksi katsominen edellyttää, että henkilö työskentelee yrityksessä (esimerkiksi avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osuuskunnassa), jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään taikka hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vastaava määräysvalta. Omistusosuuksia laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen, toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen.

    Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa. Henkilö on johtavassa asemassa silloin, kun hän on osakeyhtiön hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka näitä vastaavassa asemassa.

    Yrittäjäksi katsominen osaomistajia koskevan säännöksen perusteella edellyttää, että henkilö työskentelee yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai määräysvalta taikka samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei oikeuta pitämään henkilöä yrittäjänä.


Työttömyysturvassa omaa työtä tekevinä pidetään henkilöä
, jotka eivät tee työtään ansiotarkoituksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi omaishoitajat ja au pair – työtä tekevät.